sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Ystävänpäivävauva

Meille syntyi ihana pikku poika 14.2.2014. Synnytys käynnistyi vesien menolla torstaina illalla 21.00. Oltiin saunottu ja sitten ihmettelin kummallista oloa. Laitettiin side housuihin ja odotettiin 15 minuuttia (netistä löytyi joku ohje... :D) ja todettiin että se on ihan läpimärkä ja väri ja tuoksu olivat juuri sellaiset kuin lapsivedellä kuvailtiin olevan.

Paniikissa sitten yritettiin katsoa elokuvaa tai sarjaa, mutta eihän siitä mitään tullut. Kymmeneltä alkoivat supistukset ja heti 8 minuutin välein. Ne nopeutuikin tosi äkkiä ja tulivat 3-5 min välein joskus yhden-kahden aikaan. Soitettiin kätilöopistolle ja sieltä kehoittivat lähtemään paikalle. Mentiinkin heti sitten synnytyssaliin. Käytiin välillä kävelemässä kun kohdunsuun avautuminen oli hidasta.

Viiden aikaan sain morfiinia reiteen ja sen voimalla mentiin muutama tunti. Otin kans ilokaasua ja se toimi mulla kyllä hyvin kun sitä oppi käyttämään. Kymmenen aikaan sain ekan epiduraalin ja olin neljä cm auki. Epiduraalia sain myöhemmin lisääkin ja kerran se meni vasempaan reiteen, kun kanyyli oli jotenkin liikahtanut. Pojan sydänäänet dippasivat kahdesti ja silloin tultiin hoputtamaan asennon vaihtoon. Mulla ei jostain syystä toiminut se pylly pystyyn ja naama patjaan -asento korjaamaan sitä sykettä, vaan paremmin toimi kyljellään olo. Toiset epiduraalit ei auttaneet samalla lailla  ja aloin olla todella tuskainen joskus neljän aikaan. Loppupeleissä mentiin kuitenkin keisarinleikkaukseen klo 18.00 kun kohdunsuu ei auennut enää 4cm jälkeen.

Poika syntyi 19.04 terveenä ja parkuvana ja pissi hoitajien päälle ensitöikseen. Sain hänet hetkeksi rinnalle ennen kuin hän lähti isukin matkaan pesulle ja punnitukseen. Painoa oli 3208 grammaa ja pituutta 52cm (pituus 1vkon neuvolassa oli kuitenkin 50cm eli joku mittavirhe tullut...). Helpotus oli suuri, kun saimme vihdoinkin tavata herra Ypelön, maailman ihanimman ja suloisimman pikku pojan.

Vietimme kätilöopistolla viisi päivää, kun Ypelöllä oli hieman vaikeuksia verensokerin kanssa.  Lopulta maidon nousuun auttoi itse mukaan otettu rintapumppu, jolla pumpatun maidon annoimme pojalle ruiskulla. Kotiinpääsy oli sitäkin ihanampaa!  Siitä lähtien on opeteltu uudenlaista arkea lapsosen kanssa. Lapsen, joka on monillakin mittapuilla helppo, tyytyväinen ja reippaasti kasvava pikkupoika.

Laittaisin kuvia, mutta me sovittiin ukon kanssa, että ei julkaista Ypelön kuvia netissä lainkaan.

Ypelö sai nimekseen Gaius. Ihana, pikkuinen ilopoika Gaius. Viimeiset kolme kuukautta ovat olleet elämäni ihaninta aikaa ja se jatkuu edelleen. Äitiys on aika huikee juttu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti